Ohjeita järvellä liikkuville

Huomioidaan naapurit

Vesi kantaa ääntä todella hyvin, tyynellä säällä jopa satojen metrien päähän.

Olisi huomaavaista, jos radio tai muu sähköinen äänentoistolaite olisi päällä mökin sisällä, jolloin se kuuluu hyvin esim. terassille, muttei naapuriin tai vastarannalle. Myöskään kännykkään ei kannata puhua aivan veden äärellä.

Pidetään lemmikit kytkettyinä yleisten sääntöjen mukaisesti niin, etteivät ne aiheuta harmia ja haittaa.

Mallinkaistenjärven suojeluyhdistyksen hallitus päivitti Mallinkaistenjärven säännöt 2021, jotka myös kohdassa Säännöt ja tavoitteet.


JOS HALUAT KALASTAA...

Tarkista Mallinkaisten osakaskunnan tiedotteesta päivitetyt hinnat jne.

Jokaisen muunlaista kalastusta kuin onkimista ja pilkkimistä harjoittavan 18-64 -vuotiaan kalastajan on suoritettava valtiolle kalastonhoitomaksu. Jokaisella kalastonhoitomaksun suorittaneella sekä jokaisella alle 18-vuotiaalla ja 65 vuotta täyttäneellä on oikeus harjoittaa viehekalastusta yhdellä vavalla ja vieheellä lähes koko maassa.

(https://mmm.fi/kalat/vapaa-ajankalastus/valtion-kalastonhoitomaksu)

Jos siis haluat kalastaa vain yhdellä virvelillä, ET tarvitse muuta lupaa osakaskunnalta.


Vieraslajit

Suomessa on laadittu kansallinen vieraslajistrategia, alla linkki siihen. Mekin Mallinkaistenjärvellä voimme osaltamme torjua vieraslajeja, kun emme istuta pihaamme esim. jättiputkia, palsamia, kurtturuusua tai lupiineja, tai kun tarkkailemme ja kitkemme mahdollisia isosorsimokasvustoja.

Mallinkaisten rantatien varrella kasvaa paljon lupiineja, joita ei kannata ottaa maljakkoon, sillä hedelmöittyneet siemenet säilyvät maaperässä vuosia vaikkeivät heti itäisikään. Lupiinit kannattaa niittää kukintavaiheessa ennen kuin siemenet ovat kehittyneet. Lupiinin voi hyvien työkalujen avulla kaivaa maasta. Se ei ole vahingollinen iholle kuten jättiputki on.

Jättiputken hävittämisprojekti on Suomessa jo käynnissä toimien esimerkkinä ja mallina muiden tulokaslajien, myös lupiinin, hävittämiseksi Suomen luonnosta.

Ohessa linkki Kansalliseen vieraslajistrategiaan:


Tässä komealupiinista:

"Koristeellinen komealupiini (Lupinus polyphyllos) on tuotu Eurooppaan Pohjois-Amerikasta. Se on muutamassa vuosikymmenessä levinnyt teiden ja ratojen varsia myöten koko eteläiseen Suomeen aina Rovaniemelle saakka.

Komealupiini on voimakas kilpailija, joka syrjäyttää nopeasti tieltään tienvarsikedoilta turvapaikan löytäneet taantuneet keto- ja niittykasvit. Hernekasvina komealupiini sitoo juuriston bakteereillaan ilmakehän typpeä ja rehevöittää maaperää, mikä entisestään heikentää ketokasvien tilannetta.

Komealupiini on vaikeasti hävitettävä kasvi. Tienvarsien lisäksi sen esiintymiä on viime
aikoina havaittu myös niityiltä ja harjumetsistä."


Moottoriveneliikenteen rajoittaminen Mallinkaistenjärvellä

Hämeen lääninhallituksen 26. 6.1986 antaman päätöksen mukaan moottoriveneliikennettä on rajoitettu Mallinkaistenjärvellä.

Moottoriveneliikenteen tuomien haittojen vähentämiseksi lääninhallitus määräsi Mallinkaistenjärvellä käytettäville moottoreille maksimikoon, joka on 5 (viisi) hevosvoimaa eli 3,75 kW. Rajoitus tuli voimaan 1. syyskuuta 1986 lähtien.

Rajoitus ei koske työnteon tai asunnon sijainnin vuoksi tarpeellista moottoriveneen käyttöä.

Perusteluissaan lääninhallitus toteaa, että Mallinkaistenjärvi on pinta-alansa, muotonsa ja rantojensa sokkeloisuuden vuoksi altis moottoriveneiden aiheuttamille haitoille.

Täyttä moottorivenekieltoa lääninhallitus ei määrännyt. Sen mukaan ranta-asukkaiden joukossa on useita, joille soutaminen aiheuttaisi kohtuutonta ponnistusta ja moottoriveneen käyttö on siksi välttämätöntä.

Järvellä rajoitusta on tulkittu niin, että polttomoottorikäyttöisellä moottoriveneellä ajaminen on sallittua vain siirryttäessä rannan venepaikoilta saareen ja takaisin.


onko meillä sinilevää?

Järvemme on yleensä säästynyt sinilevän riesalta. JOS myrkkyjä tuottavaa sinilevää epäillään, suojeluyhdistyksen hallituksen jäsenet voivat ottaa harkitusti varmistusnäytteen.

Hallitus tutkitutti viimeksi näytteen 24.6.2020 järven pohjoispään lähteen läheltä. Kyseessä oli vaaraton rihmalevä. Mukana nähtiin kuitenkin myös jälkiä sinilevästä. Tutkimustuloksen voit lukea tästä.

Jos epäilet sinilevää,

  1. tee ensin tikkutesti: jos levää jää roikkumaan tikkuun, kyseessä on vaaraton rihmalevä. Jos tikulla koskiessa levä hajoaa vedessä, kyseessä on todennäköisemmin sinilevä.
  2. lämpimien päivien jatkuessa epäilysi voi osua oikeaan. Siksi suositellaan esimerkiksi löylyvedeksi otettavan veden silmämääräistä arviota ennen veden käyttämistä. Kirkas vesi ei sisällä sinilevää.
  3. voit ottaa yhteyden suojeluyhdistyksen hallituksen jäseniin joko suoraan (yhteystietoja osiossa Hallitus) tai facebook-ryhmämme välityksellä. Otamme näytteitä tarpeen mukaan mutta harkitusti. Näytteet tutkitaan KVVY:n laboratoriossa.