LevätutkimusTen tuloksIA

Kesällä 2020 otettu näyte/

KVVY Tutkimus Oy:n biologi Jaana Lahdenniemen lausunto:

Näyte toimitettiin KVVY Tutkimus Oy:n laboratorioon 25.6.2020. Silmämääräisesti tarkasteltuna vedessä havaittiin runsaasti rihmamaista levää. Mikroskooppisessa tarkastelussa näytteessä havaittu rihmamainen levä osoittautui vaarattomaksi viherleväksi. Rihmamaiset viherlevät ovat myrkyttömiä, mutta niiden voimakas kasvu järvessä voi kertoa rehevöitymisestä. Levät voivat runsaina esiintyessään myös aiheuttaa muunlaista haittaa, esimerkiksi limoittaa kalastusvälineitä ja tukkia vedenottoputkia.
Vesinäytteessä havaittiin myös Dolichospermum (ent. nimi Anabaena) -suvun sinilevien kestosoluja. Kestosolujen esiintyminen kertoo sinilevien olevan hajoamisvaiheessa. Koska levätilanne järvessä voi vaihdella nopeasti ja Dolichospermum -sinilevät voivat runsaana esiintyessään tuottaa myrkyllisiä kantoja, tulee veden laatu tarkistaa silmämääräisesti aina ennen uimista tai veden käyttöä esimerkiksi löylyvetenä. Sinilevät erottaa rihmalevistä helpoiten ns. ”tikkutestillä” – jos levämassa jää roikkumaan tikkuun, kyseessä on rihmalevä ja jos massa hajoaa tikulla koskettaessa, kyseessä on sinilevä.


Kesällä 2018 otetut näytteet/

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen limnologin Marika Paakkisen lausunto:

Näytteessä 51026 (Hirvisalo 95) valtalajeina olivat pii- ja
kultalevät. Lisäksi näytteessä todettiin vähäisemmässä määrin
Anabaena-suvun sinileviä.
Näytteissä 51027 (Marjamäenlahti) , 51028 (Hirvisalo 28) ja 51029 (Hirvisalo 45) valtalajeina olivat Anabaena-suvun sinilevät.
Koska Anabaena-sukuun kuuluvat sinilevälajit voivat muodostaa levämyrkkyjä tuottavia
kantoja, ovat varotoimenpiteet runsaan esiintymisen aikana paikallaan. Vettä ei pitäisi silloin
käyttää ihmisten eikä kotieläinten juomavetenä. Edes keittäminen ei tuhoa mahdollisia
levämyrkkyjä. Sinilevät saattavat aiheuttaa myös iho- ja silmä-ärsytystä sekä allergisia
reaktioita, joten uimista ja peseytymistä runsaasti levämassaa sisältävässä vedessä kannattaa
välttää. Sinileväpitoista vettä ei tule myöskään käyttää löylyvetenä.
Levän määrä vaihtelee kesän kuluessa nopeastikin mm. sääolosuhteista riippuen. Myös levälajien
runsaussuhteet muuttuvat kesän kuluessa, jolloin valtalaji voi vaihtua. Esimerkiksi sinilevät ovat
usein runsaimmillaan loppukesällä. Kuluva kesä on ollut sinileville suotuisa, ja sinilevää onkin
todettu useissa sellaisissakin järvissä, joissa niitä ei runsaammin yleensä ole havaittu.


Koska levän määrä voi vaihdella nopeastikin, täytyy sen runsautta
arvioida aina ennen veden käyttöä. Sitä kuinka paljon levää voi vedessä
olla ilman ”riskiä” on vaikea sanoa ja se vaihtelee tietysti
käyttötarkoituksenkin mukaan. Pienet hiput vedessä ei estä uimista,
etenkin jos uimisen jälkeen peseytyy puhtaalla vedellä. Toisaalta
löylyvetenä en käyttäisi vettä, jos siinä on vähääkään sinilevää.


Alla olevissa linkeissä löytyy tietoa sinilevistä:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivut

Suomen ympäristökeskuksen sivu